Top 10 nähtävyydet Puolassa
- Wawelin linna (Zamek Królewski na Wawelu) - Krakova - Historiallinen linna ja katedraalikompleksi.
- Auschwitz-Birkenau -museo - Muistomerkki ja museo entisen natsien keskitys- ja tuhoamisleirin paikalla.
- Varsovan vanhakaupunki (Stare Miasto) - Varsovan entisöity historiallinen keskusta.
- Malborkin linna (Zamek w Malborku) - Keski- ja Itä-Euroopan suurin keskiaikainen linna ja UNESCO:n
maailmanperintökohde lähellä Gdanskia. - Krakovan keskusaukio (Rynek Główny) - Krakovan keskusaukio historiallisine maamerkkeineen.
- Wieliczkan suolakaivos (Kopalnia soli Wieliczka) - Maanalainen suolakaivos lähellä Krakovaa, myös UNESCO:n
maailmanperintökohde. - Gdanskin merimuseo (Muzeum Morskie w Gdańsku) - Merenkulkuun ja merihistoriaan keskittynyt museo.
- Kuninkaallinen linna (Zamek Królewski w Warszawie) - Varsova - Mahtipontiset huoneet taidekokoelmineen.
- Kansallismuseo (Muzeum Narodowe w Warszawie) - Varsova - Esittelee Puolan taidehistoriaa ja kulttuuria.
- POLIN-museo - Varsova - Käsittelee Puolan juutalaisten historiaa ja kulttuuria laajasti aina antiikista nykypäivään asti.
Matkakohteet Puolassa
Puolan Top 3 suosituinta kaupunkikohdetta ovat Varsova, Gdansk ja Krakova:
- Gdanskissa voit yhdistää kätevästi kaupunkiloman ja rantaloman. Vanha hansakaupunki Gdansk itsessään huokuu keskiaikaista tunnelmaa kapeine mukulakivikujineen. Lisäksi kaupungin vetonauloja ovat Toisen maailmansodan museo sekä merenkulkumuseo.
- Puolan vanha pääkaupunki Krakova lumoaa niin ikään keskiaikaisella charmillaan, jonka kruunun jalokivi on mahtipontinen Wawelin linna, mutta sen lisäksi kaupungin katuruokatarjonta ja juutalaiskortteli Kazimierzin vilkas iltaelämä tarjoavat vastapainoa kulttuurilastille.
- Varsova on maan politiikan ja talouden keskus, mikä näkyy kaupungin moderniudessa. Toisaalta Varsovan maisemaa halkovat lasiseinäiset, korkeat pilvenpiirtäjät, mutta sen historia ei ole unohtunut. Varsovan vanhakaupunki tarjoaa vastapainoa ostoskeskuksille ja pröystäilylle, joita kaupungin uusi keskusta pursuaa. Lisäksi kaupungin ravintolatarjonta on vertaansa vailla.
Vuoden 2016 Euroopan kulttuuripääkaupunki Wroclaw, entiseltä saksalaiselta nimeltään Breslau tarjoaa myös runsain mitoin kulttuuria ja kaunista arkkitehtuuria Etelä-Puolassa. Puolan neljänneksi suurin kaupunki on paitsi kasvava liike-elämän keskus, niin myös kuhiseva opiskelijakaupunki.
Goottilainen Torun säilyi Toisesta maailmansodasta ehjänä, toisin kuin useat muut Pohjois-Puolan kaupungit. Unescon maailmanperintölistalla oleva vanhakaupunki tarjoaa vaikuttavia kirkkoja, fasadeja, aukioita ja katuja.
Itämeren rannalla sijaitseva Sopot on Puolan suosituin rantalomakohde. Gdynia muodostaa Sopotin ja Gdanskin kanssa kolmoiskaupungin, jonka sisällä on vaivatonta liikkua junalla. Gdynia kerää maailmantähtiä vuosittaiselle Open'er Festivalille. Muita suosittuja rantakaupunkeja ovat Darlowo, Swinoujscie ja kylpyläkaupunki Kotobrzeg.
Puolan tunnetuin laskettelukohde on Zakopane, joka sijaitsee Tatra-vuoristossa, aivan Slovakian rajalla. Muita suosittuja laskettelukohteita Puolassa ovat Sudeettivuorilla sijaitsevat Szklarska Poreba, Karpacz ja Czarna Gora sekä Sleesiassa sijaitseva Szcyrck, jossa pitää majaa Puolan talviolympialaisten harjoituskeskus.
Siinä missä nämä Puolan korkeat luonnonmuodot tarjoavat upeat lasketteluolosuhteet talvella, niin kesäisin niitä ihailevat vaeltajat. Zakopane ja sitä ympäröivät vuorten huiput ja laaksot ovat vaeltajien suosiossa, ja sieltä löytyy runsaasti eri mittaisia reittejä. Puolan ja Tsekin rajalla sijaitsevien Sudeettivuorten suosituin vaellusalue on Karkonoszen kansallispuisto, jonne pääsee näppärästi joko Szklarska Poreban tai Karpaczin kylistä. Toinen Sudeettien suosittu vaelluskohde on Gory Stolowen kansallispuisto, joka tarkoittaa Pöytävuoria. Nimi on tullut erikoisesta, pöytämäisestä muodostaan, joka on syntynyt sedimenttikivien eroosion seurauksena.
Białowiesan kansallispuisto on Puolan ja Valko-Venäjän rajalla sijaitseva luonnonsuojelualue ja suosittu retkeilykohde, joka tunnetaan ikimetsistään ja eurooppalaisista biisoneistaan.
Puolalainen ruoka ja juoma
Puolalainen ruokakulttuuri on rikas vaikka raaka-aineet ovat pääsääntöisesti vaatimattomia. Raaka-aineet vaihtelevat vuodenaikojen mukaan, mutta tietyt raaka-aineet kuten peruna ja kaali luovat perustan vuoden ympäri. Sienet, marjat tai punajuuri edustavat sen sijaan kausiluonteisuutta. Nämä raaka-aineet ovat suomalaisille hyvin tuttuja, mutta Puolan monikulttuurisen ja pitkän historian vuoksi perinneruokia on kertynyt runsaasti enemmän mitä Suomessa on tarjolla.
Leipä. chleb, on puolalaisille ravinnon kulmakiviä ja onnen symboli. Leipomokulttuuri ympäri maan elää vahvana ja leipomoita löytyy tiuhaan. Leivän sisään tehdään usein perinnekeitto zurek, joka tehdään kana- tai lihaliemeen ja sekaan heitetään sipulia, herkkusieniä, smetanaa, makkaraa ja kananmunaa. Toinen perinnekeitto on barszcz, joka Venäjällä ja Ukrainassa tunnetaan nimellä borscht. Tämä punajuurikeitto voidaan tarjoilla kylmänä tai kuumana, kylmänä usein kesäisin. Keiton sekaan voidaan laittaa puolalaisia tortellineja, uszka, joka tarkoittaa pieniä korvia. Uszkat on täytetty yleensä sienillä. Tällöin annosta kutsutaan barscz z uszkami. Barszcz voi olla myös "kirkas" eli barszcz czysty tai se voidaan tarjoilla liha-/kaalitäytteisten nyyttien ohessa barszcz z pasztecikiem.
Sitten erikseen on olemassa pierogit, jotka ovat oma lukunsa. Pierogit on täytetty esimerkiksi perunalla, juustolla, lihalla, sienillä tai makeilla täytteillä, kuten marjoilla tai hedelmillä, jopa suklaalla. Tyypillisimpiä pierogeja ovat suolaiset lihapierogit pierogi z miesem (täytetty yleensä porsaan jauhelihalla) sekä pierogi ruskie (raejuusto, peruna ja sipuli). Pierogarniat ovat ravintoloita, jotka ovat erikoistuneet tarjoilemaan pierogeja.
Pyzyt ovat perunamassasta muovailtuja ja sitten keitettyjä palloja, jotka on täytetty yleensä lihalla, kuten possulla tai ankalla. Pitkälti samantyppinen ruoka tunnetaan Saksassa nimeltä kartoffelklöße, Ranskassa poutine râpée
Ruotsissa kroppkaka tai Liettuassa cepelinai, joten on vaikeaa sanoa kenelle tämänkään ruoan alkuperä kuuluu.
Bigos on yksi puolalaisen keittiön tunnetuimmista ruoista. Se on liha-hapankaalipata, jota haudutetaan useita tunteja, mikä johtaa mureaan, muhennosmaiseen lopputulokseen. Tätä ruokaa saa yleensä festareilta tai kulmakuppiloista. Porsaanliha on yleisimmin käytetty liha Puolassa. Tunnetuimpia possuruokia ovat kotlet schabowy, puolalainen wienerschnitzel, joka näkyy usein lounaslistoilla sekä golonka, porsaanpotka, joka tarjoillaan usein hapankaalin ja piparjuuren kanssa.
Possusta on tehty yleensä myös puolalaiset makkarat, puolaksi kielbasa, joista kabanosy-makkaraa tarjoillaan yleensä kuivattuna esimerkiksi leivän kanssa, eikä suinkaan grillimakkarana. Krakowska-makkara on peräisin Krakovasta kuten nimi ehdottaa. Tässä savustetussa makkarassa käytetetään yleensä possun vähärasvaisia osia ja se tarjoillaan yleensä kylmänä. Sen sijaan bratwurstia muistuttava biała yleensä keitetään tai paistetaan.
Rasvaisen ja raskaan ruoan kyytipojaksi juodaan perinteisesti olutta tai vodkaa hiukan tehokkaampaa ruokaporaa vaadittaessa. Vodka juodaan perinteisesti 5 senttilitran shottilasista kerta kulauksella jonkun pienen napostelupalan kanssa, kuten suolakurkun. Puolalainen olut on yleensä lageria ja valinnan varaa tässä tyypissä riittää runsain mitoin. Viime vuosien yleiseurooppalainen mikropanimokulttuuri jyllää myös Puolassa, jonka myötä myös muut oluttyypit ovat tulleet valikoimiin.
